Kiltti poika :)

Täällä suunnassa on aloitettu Kipparin (ja taluttajan) treenaaminen juoksulenkeillä ja täytyy kyllä myöntää, että nyt on karvapallossa suorastaan luonnonlahjakkuutta havaittavissa! Aiempien kokeilujen äkkipysähdyksetkin ovat vaihtuneet ennakoitaviksi nerokkaan hidastamisen johdosta ja tahti pysyy ihanan tasaisena ravina koko ajan, jess! Kuka tämän koiran on kouluttanut poissaollessani? :D Arvatkaapa vaan, maltetaanko me enää tehdä kävellen lenkkejä ollenkaan... ♡

Kuratassu auttoi allekirjoittanutta pääsemään yli myös kastematopelosta, sillä juostessa ei voi enää kytätä millintarkkaan sitä, missä niitä oikein luikertelee. :p

Postailin tänne myös aikaisemmin Kipparin 'villin lännen käyttäytymisestä' yhden erityisen koiran kohdalla. Kyseessä on siis samainen karjalankarhukoira, jonka aggressiivisesta pihavartioimisesta ja kaaosmaisista lenkkikohtaamisista Kippari on provosoitunut niin suuresti, ettei se kestä edes ajatusta tästä kyseisestä hauvelista ilman puhisemista ja pomppimista.

Vaikka harjoitukset ovat tuottaneet tulosta todella hienosti, niin tämän Kapo-herran kohdalla työnsarkaa vielä riittää. Muiden koirien kohdalla Kippari uskoo onneksi käskyä 'ohi / sivu' eikä ohittamisessa ole 95%:ssa tilanteista ongelmia. :) Sekin on uponnut vihdoin Kipparin kaaliin, ettei muita koiriakaan ei ole pakko päästä joka kerralla nuuskuttelemaan vaikka mieli tekisikin. On se vaan niin kiltti poika, kun uskoo loppujen lopuksi kaiken minkä sille sanoo, vaikkei kaikki aina miellyttäisikään! :)

Tässä vielä demonstraationa Kapon reviirin ohitus juoksulenkillä ollessa, josta käy ilmi Kipparin reaktio sekä siitä laantuminen. Koiraahan ei tällä kertaa pihalla edes ollut, muussa tapauksessa olisi taustalta kuulunut melkoisen raivokas haukku. :D Kipparin reaktio on kuitenkin sama joka tapauksessa, oli Kapo pihalla tai ei – pomppimista ja puhisemista muutama metri ja komennuksien jälkeen palataan aika nopeasti normaalitilaan. Vielä kun saataisiin ne pomput ja puhinat pois, niin kokonaisuus olisi bueno. :)

Lisää koirakavereita!

Kipparilla on kissanpäivät, tai siis koiranpäivät! Tai oikeastaan Kippari näkee muita koiria lähes joka päivä, mutta kamera on vain silloin tällöin mukana. Pitäisikin varmaan sanoa, että kameralla on linssinpäivät! Joka tapauksessa lisää koirakavereita on tarttunut kameraan ja pitäähän Kipparin tyttö- ja poikaystäviä täälläkin esitellä. :)

"Ooh, mikä ihana leidi!"

"Täältä tullaan, valmiina tai ei!"

"Hei tytöt, mun peppu on täällä päin!"

Herkkuhetki

Kipparilla omat mielipiteet hihnan pakollisuudesta tyttöjen seurassa...

Hehee!

Koira kiikarissa!

Roope-kultainennoutaja

"Tuu leikkimään!"

"SNUUUUUF!"

Koirakavereita

Kuten jo aiemmin täällä todettu, Kippari rrrrakastaa koirakavereitaan! :) Etenkin niitä vähän pienempiä kavereita, niiden kanssa lipsautellaan suukkoja puolin ja toisin. (Tai sitten pienemmät etsivät ruuantähteitä Kipparin parrasta...) Jos Kipparille joskus hankitaan "oma koira", niin ainakin tietää toisen tulevan hyvin toimeen niin poikien kuin tyttöjenkin kanssa ja että ne vähän pienemmätkin kaverit kelpaa enemmän kuin hyvin!

Kippari on löytänyt myös omankokoista kaveriseuraa ja siinäkin sukupuolen sijaan luonne ratkaisee! :) Isovillakoira Rontti tuntuu olevan sopivaa juoksuseuraa Kipparille siinä missä muutkin tytöt ja pojat, isot ja pienet, vaikka välillä pientä nylkyttämistä on havaittavissa puolin ja toisin. Se kuuluu kuitenkin asiaan leikkaamattomien poikien välillä, eikä kumpikaan tunnu olevan "ilmaveivaamisesta" moksiskaan, melkeinpä päinvastoin... :D

Ja välillä löytyy sitten niitä tutunnäköisiä kavereita – tärrrrriereitä! Pakko myöntää, että kyllä airis airiksen tunnistaa, ja tuntuupa että tunnistaa myös kettuterrierin. :) Sen verran samaa Ransu-lookkia havaittavissa kaikissa samantyylisissä karvakorvissa!

Tyttöystävän metsästystä

Voi pojat, miten toi karvakorva tuntuu välillä kaipaavan kaveria! Jokainen tyttökoira on mahdollinen tyttöystävä ja jotkut poikakoiratkin on tarkistettava varmuuden vuoksi – etenkin ne leikatut yksilöt, jotka voisivat siis tavallaan olla tyttöjäkin... :D 

Muutama viikko sitten meillä kävikin ihan kylässä asti Kipparin vanha tuttu, 7-vuotias leikattu suursnautseri Cindy. Kippari kulki sydämet silmissään Cindyn rinnalla ensin reippaalla metsälenkillä vapaana kirmaten ja sen jälkeen sai kuin saikin neitokaisen tuotua ihan kotiin asti! Rakkaus taitaa vain olla kovin yksipuolista, sillä Cindy ei pahemmin Kipparin leikkiinkutsuille lämpene, heh! Kippari onkin oppinut väistämään Cindyä jo pelkästä vilkaisusta – mutta vain hetkeksi, sillä sama innokas ja utelias meno jatkuu heti kun Cindy-raukka kääntää selkänsä. :)

A match made in heaven? Partakarvat ainakin yhdistää... :D 

Ehkä joku päivä Kipparille tulisi ihan ikioma "tyttöystävä" kaveriksi, mutta vielä tällä hetkellä sen on tyytyminen ihmislaumaansa sekä koirapuiston typyköihin. Toiselle koiralle kun meillä ei ole varsinaisesti tarvetta, vaan ajatuksen takana on niinkin kultainen ajatus kuin leikkikaveri Kipparille... :) Mutta jos lähdetään leikkimään ajatuksella toisesta koirasta, niin (kuulemma ihan konkreettisissakin) haaveissa pyörivät rotuvaihtoehtoina mm. karkeakarvainen kettuterrieri, walesinterrieri ja jackrussellinterrieri. Nähtäväksi jää, päästäänkö joskus hamassa tulevaisuudessa toteuttamaan operaatio 'Kipparille oma koira' (:D) vai ei. Tärkeintä on kuitenkin, että meillä on nyt Kippari ja sehän riittää sellaisenaan kyllä enemmän kuin hyvin! :)

Karvaiset kaverit

Satunnaisia kameran eteen sattuneita koirakavereita. :)

Musta kääpiösnautseri ja harmaa snautseri!

Kipparin tyttöystävä, musta suursnautseri Cindy

Kultainennoutaja Teddy! (Goldenstep Micky Mouse)

Naapurikoirien epätoivoista stalkkausta...

Välillä pitää tyytyä siihen eniten koiraa muistuttavaan ihmisleikkikaveriin!