Hiuhaun Kippari: Erikoislaatuinen leikkikaveri

Kipparilla on yksi aivan ainutlaatuinen leikkikaveri, jonka kanssa leikki on täysin erilaista kuin kenenkään muun kanssa. Ero on kuin yö ja päivä, sillä yllytyksistä ja rohkaisuista huolimatta Kippari ei suostu leikkimään tällä tavoin muiden kanssa, vain yksi otus kelpaa tähän tarkoitukseen. Kyseessä on siis silloin tällöin vanhemmillamme kääntymässä käyvä Kipparin "isoveli" Antti! :)

Leikki on ikään kuin näykkimistä ja käsien jahtaamista, mutta todellisuudessa Kippari ei pure vaan korkeintaan hellästi osuu suullaan käteen, jos sitäkään. Mitään ongelmia tästä leikkikäytöksestä ei ole myöskään heijastunut muuhun käyttäytymiseen arjen pyörteissä, vaan se on päivänselvästi rajattu vain tähän tiettyyn 'rituaaliin' ja silloinkin Kippari tuntuu olevan varmuuden vuoksi extra-varovainen kuin liian innokas. :) (Jos tällainen leikki aiheuttaisi jotain häiriökäyttäytymistä, karsisimme sen tottakai pois päiväjärjestyksestä, mutta onneksi meitä on siunattu perusluonteeltaan todella kiltillä ja kuuliaisella airispojalla!)

Tarkkasilmäiset näkevät Kipparin myös louskuttavan leukojaan/hampaitaan leikin toimessa. En itse osaa sanoa, mistä koirat tuon tavan alkujaan oppivat tai mitä se mahdollisesti normaalitilanteessa merkitsee, mutta Kipparin kohdalla sitä esiintyi hyväntahtoisesti ensimmäisen kerran sen halutessa oikein kovasti jotain (leikkiä, ulos, namipalaa) ja koska Kippari tuntui sitä niin ilolla ja innolla tekevän, päätimme tehdä siitä tempun ja opettaa Kipparin tekemään sitä myös käskystä. Ja hyvin toimii! :) Siitä onkin tullut yksi Kipparin kommunikointiväline, yhdessä kaiken muun höpötyksen kanssa.

Muut perheenjäsenet saavat tyytyä tämän halinallen halauksiin sekä kesympiin leikkeihin, kuten pallonheittoon ja pehmolelunmetsästykseen. Haleja tältä hurtalta saa kyllä enemmän kuin tarpeeksi eivätkä ne Kipparin puolesta katso aikaa eivätkä paikkaa; eräässä koiranäyttelyissä Kippari päätti yhtäkkiä tunkea lähes väkisin isämme syliin. Lopputulos: useamman minuutin ajan pienellä retkituolilla istuva yli 100-kiloinen mies 'päällään' 30-kiloinen hellyydenkipeä karvakuono takajalat maassa, etujalat käden päällä ja pää olalla nojaten, tapittaen metrin päässä kulkevia koiria kuin sanoen "Tää on mun isi." Ja kun Kippari on kerran päässyt syliin tai halaukseen, sillä ei ole mikään kiire pois – nimimerkillä 15 minuuttia sängyllä liikkumatta tämä karvakasa kainalossaan maannut. :)